Rukkiongelmia ja kehräämisen paloa

Kylläpä on kehruulla ja kehruulla eroa! Aamulla tahin rasvaisen ahvenanmaanlampaan villan
ja rukkiongelmien parissa. Kun hermot meni, palasin huippuhienoon ja esipestynä karstattuun suomenlampaaseen, josta ohuenkin säikeen kehruu sujuu kuin tanssi ja saa

minut tuntemaan itseni suorastaan kehruumestariksi! Joo, joo, nyt on hiukan roskaisempi kohta kyllä villassa, mikä hiukan kehruuta hidastaa ja näkyy tässä säikeessäkin (alempi kuvakollaasi), mutta muuten tämän kehrääminen on silkkaa nautintoa. Rulla vain täyttyy tuskallisen hitaasti, vaikka metrejä kertyykin näppärästi.

Muistiin itselleni: Affevillan esipesua kannattaa kokeilla ihan jo siksikin, jos se vähentäisi rasvaisuutta ja helpottaisi kehräystä. Vaikka ei se tässä pahinta ole. Kehruu kuitenkin toissapäivänä jo ihan sujui, kun siihen tottui, vaan tuo pirskatin remminyöri saisi pysyä paikoillaan!



Mutta rauhaa sielulle, sitä kehruu onneksi enimmäkseen on. Namaste!